Psykoterapiaan voi hakeutua kokiessaan tarvitsevansa tukea tai apua elämäntilanteessa, joka on kuormittunut kriisin, ihmissuhdeongelmien, työhön tai opiskeluun liittyvien pulmien tai yleisen pahan olon/psyykkisten oireiden takia.

Psykoterapiaan hakeutumisen syynä voi olla myös halu lisätä itsetuntemusta vaikka toimintakykyä haittaavia oireita ei olisikaan.

Mielen tasapainon järkkymisestä seuraa psyykkisiä oireita kuten ahdistuneisuus, masentuneisuus, keskittymisvaikeudet, univaikeudet, väsymys ja pakonomaiset ajatukset. Taustalla on usein tietoisia tekijöitä, mutta joskus myös tiedostamattomia tekijöitä. Näitä psyykkiseen elämään vaikuttavia tekijöitä on mahdollista psykoterapiassa tutkia, selvittää ja ymmärtää paremmin.

Psykoterapia on terveydenhuollon tavoitteellista ja ammatillista toimintaa, jota ohjaavat asiakas-ja potilastyötä koskevat lait, asetukset ja eettiset periaatteet. Se on vuorovaikutuksellinen hoito-ja kuntoutusmuoto, jossa asiakkaan ja terapeutin välisen suhteen luottamuksellisuus on yhteistyön kannalta erityisen tärkeä. Myös tunnelma, kokemus kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta ovat keskeisiä laatutekijöitä psykoterapian onnistumisen kannalta.

Psykoterapia on pääasiallisesti keskusteluapua, jonka tavoitteena on:

• työ-tai opiskelukyvyn tukeminen ja parantaminen
• paremman psyykkisen voinnin saavuttaminen. Joskus myös paremman fyysisen voinnin saavuttaminen koska psyykkinen huonovointisuus voi ilmetä myös kehon tuntemuksina ja sairauksina
• ahdistuksen ja psyykkisen tuskan lieveneminen
• mielialan koheneminen
• lisääntynyt itsetuntemus
• kriisistä selviäminen
• ihmissuhdeongelman ratkeaminen

Psykoterapia toteutuu 1-2 kertaa viikossa tavallisimmin 45 minuuttia kerrallaan.  Terapia perustuu yksilölliseen sopimukseen. Ennen sopimuksen tekoa on tavallisesti 1-3 arviointikäyntiä. Kela korvaa sekä yksilö- että paripsykoterapiaa  kuntoutuksena ja sen saamiseksi on omat edellytyksensä.

Tietoa Kelan korvauksista, kuntoutuksista ja kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta:

https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia tai http://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia_nain-haet

Pariterapiaan voi hakeutua parisuhteen pulmien takia esim. riitely, läheisyyden ja rakkauden puute, luottamuksen katoaminen, uskottomuus, eron uhka ja kommunikaatiovaikeudet. Syynä voi olla myös menetykset, sairaudet tai muutokset/vaikeudet perheen tilanteessa ja vanhemmuuden haasteissa.

Pariterapiassa on mahdollista tarkastella parin esille tuomien asioiden kautta millainen vuorovaikutus kahden ihmisen välille on syntynyt ja kuinka hyvin se vastaa kummankin toiveita. Pariterapia voi auttaa paria löytämään uusia näkökulmia ja uusia malleja kanssakäymiselle ja näin luomaan uutta perustaa toimivalle parisuhteelle. Todellinen muutos on mahdollista vain jos puolisot ovat motivoituneita näkemään vaivaa suhteensa ongelmien ratkaisemiseksi etsimällä uusia näkökulmia ja kokeilemalla uudenlaisia toimintatapoja.

Pariterapian alkuvaiheessa kartoitetaan parin toiveita ja tavoitteita terapiakäynneille. Pariterapiaistunnon kerto on 60 tai 90 minuuttia. Istuntoja voi kriisivaiheessa olla viikottain, mutta tavallisimmin kahden viikon välein. Pariterapiaprosessin kesto määräytyy parin käsittelyyn tuomien asioiden, tavoitteiden, työskentelyn sujuvuuden ja työskentelytavan perusteella. Kokonaiskesto voi olla muutamasta istunnosta kymmeneen tai tarpeen mukaan paljon pidempikin.

Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa on mahdollista saada pariterapiana, kun toisella puolisoista on diagnoosi, jonka perusteella hänen työ- tai opiskelukykynsä on uhattuna ja hoidosta vastaava psykiatri puoltaa pariterapiaa lausunnossaan.

Tietoa Kelan korvauksista, kuntoutuksista ja kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta:

https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia tai http://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia_nain-haet